Miksi hyvä on pitänyt piilottaa? Tätä ihmettelin, kun aloin yrittäjänä markkinoimaan kolme vuotta sitten työnohjausta eri tahoille. Vastaus löytyy työnohjauksen historiasta ja todennäköisesti siitä, että usein työnohjaajalla on tausta ihmisläheisestä ammattista, jossa on totuttu ajattelemaan asioita asiakkaan näkökulmasta, eikä markkinatalouden näkökulmasta. Varsinaista markkinointi osaamista ei ole kertynyt henkilölle, joka on tehnyt pääasiassa auttamistyötä. Työtä esimerkiksi sote alalla ei ole tarvinnut osata markkinoida, koska palvelut ovat olleet asiakkaille ilmaisia tai hyvin edullisia.

Olen saanut paljon hyötyä työnohjauksesta, jonka vuoksi ajattelen, että hyvä pitää saada jakoon eli nämä palvelut myös muille ammattialoille. Moneen paikkaan soittaessa ja kysyessä työnohjauspalvelujen käyttöä, huomasin, että työnohjaus oli ymmärretty täysin väärin, työnohjauksen ajateltiin olevan työn tekemisen neuvomista. Kerrottuani mitä työnohjaus on, vastaus oli säännöllisesti ”No tuo kuulostaa hyvältä, meilläkin voisi olla tarvetta tälle palvelulle.”

Työnohjauksen käyttö ja tarve

Työnohjausta on käytetty esimerkiksi sote aloilla työkyvyn ylläpitäjänä, ammatti-identiteetin kehittäjänä ja työn, sekä monien ratkaisujen kehittämisen paikkana. Työnohjaus on paikka, jossa pysähdytään ja keskustellaan esimerkiksi, miten asioita voisi selkeyttää, mikä aiheuttaa työyhteisössä toimimattomuutta ja tunnekuormaa. Miksi työnohjausta ei siis kannattaisi suositella muille ammattialoille?

Työntekijän perustehtävä ei toteudu

Työntekijän perustehtävä ei toteudu, kun työyhteisössä monet ympärillä olevat asiat sekoittavat hänen työtään. Ihmissuhdetyössä olevaan ammattihenkilöön liitetään usein valtavasti odotuksia ja odotetaan jopa työnkuvan yli menevää joustavuutta. Jatkuva joustaminen voi alkaa syömään jaksamista, jos ajatellaan pelkästään asiakkaan parasta ja unohdetaan omat tarpeet. Työssä jaksaminen voi olla koetuksella, jos ihmissuhdetyössä oleva henkilö ei pääse jäsentämään asioita työnohjauksessa.

Uupumisen riskissä

Uupumisen riskissä ovat erityisesti ne henkilöt, jotka eivät tiedosta työnohjauksen tarvetta. Haluun hakeutua työnohjaukseen vaikuttavat valitettavasti välillä asenteet, työyhteisölle on voitu antaa selkeä viesti, että työnohjaukseen hakeudutaan vasta, kun jaksamisen kanssa on ongelmia. Mikä on väärä näkökulma, koska työnohjaus ennaltaehkäisee ongelmien kasautumista ja uupumista.

Työnohjaus tarpeensa tiedostavat jaksavat työssään

Työnohjaus tarpeensa tiedostavat jaksavat työssään, koska he hakeutuvat työnohjaukseen omasta tahdostaan ja tiedostavat työstä tulevat riskit. Ammatillisuuteen kuuluu tunnistaa omat rajat ja voimavarat, näiden asioiden tunnistaminen työnohjausprosessissa vahvistuu. Henkilön ammatinhallinta taidot pysyvät hyvällä tasolla säännöllisen työnohjauksen avulla, kun asioita käydään keskustellen läpi. Hyvässä työnohjaussuhteessa asiakas vahvistuu ihmisenä. Työnohjauksen hetkessä oleminen ja eläminen auttaa vähentämään kiireen ja stressin tunnetta.

30.6.2020 DeToK, Maarit Vihiniemi, Työnohjaaja (STOry) ja prosessikonsultti.