fbpx

Kiitos, kun jaat kavereillesi!

Arvostava puhe ja välittämisen kulttuuri tekstissä käsittelen lyhyesti, mitä kaikkea olen huomannut erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, joita on tullut vastaan kohdallani. Tekstissä on esimerkki, miten reflektointi auttaa tiedostamaan ongelmatilanteita vuorovaikutuksessa ja miten välittämisen kulttuurilla voi luoda hyvää ilmapiiriä työyhteisöön.

Arvostava puhe ja välittämisen kulttuuri on rakennusalusta terveelle työyhteisölle. Vuorovaikutus taidoilla on valtava merkitys työyhteisössä ja yleensä suhteissa olemisessa muiden ihmisten kanssa. Arvostavalla puheella voi rakentaa vahvoja siltoja suhteisiin. Sanojen asettelu vaatii taitoa. Yksi sana voi toisinaan kertoa enemmän, kuin pitkä lause.

Puhuessa tulee helpommin sanottua asioita, joita saattaa jäädä miettimään, antoiko riittävästi tietoa ja ymmärrettiinkö asian merkitys? Kirjoittaessa viestin voi korjata sitä, jos sitä ei ole lähettänyt. Kirjoitetussa viestissä on tulkitsemisen ongelma, se miten kirjoittaja sen on ajatellut ei välity viestin saajalle, joka taas voi tuottaa monenlaista ymmärrystä.

Vuorovaikutuksen rytmi

Keskustelu on usein sujuvaa, kun keskustelijoilla on yhteinen rytmi ja mielenkiinnon kohde. Keskustelijoiden ollessa eritahtisia, tulee helposti väärin ymmärryksiä. Omalle kohdalle on esimerkiksi osunut tilanne, jossa olen ajatellut, että asioista vasta neuvotellaan, mitään ei ole vielä sovittu ja toinen osapuoli on olettanut, että asia on selvä ja sovittu. Rytmiin vaikuttaa juuri persoonallisuuden piirteet, onko enemmän introverttiuteen vai ekstroverttiyteen painottuva henkilö. Hiljaisuus ei ole myöntymisen merkki, vaan aika ajatella.

Puhettaan kannattaa reflektoida

Työnohjaus on hyvä tilaisuus oman toiminnan reflektointiin, jossa kehittyy omat vuorovaikutustaidot sekä oppii tiedostamaan omia vahvuuksia ja heikkouksia. Kehittyminen tapahtuu tiedostamisen kautta. Puhuessa konflikteja aiheutuu esimerkiksi tilanteessa, jossa sanotaan ”kun sinä olet tuollainen…” Tästä kommentista henkilölle jää mieleen negatiivinen tunnejälki, tavallaan arvostellaan tai syytetään hänen persoonaansa.

Näissä tilanteessa menee rikki jotain sellaista, jota ei pysty korjaamaan yhdellä kohteliaisuudella. Mikäli asia olisi esitetty ”hyvä, että huomasit…” Henkilölle olisi syntynyt kommentista positiivinen tunnejälki, kun pysytään asiassa, niin arvostus säilyy. Keskustelussa palautteen annolla voidaan vahvistaa tai vaurioittaa henkilöä.

Lue myös: Miksi hyvä on pitänyt piilottaa?

Välittämisen kulttuuri

Välittämisen kulttuurissa on kyse toisten ihmisten huomioimisesta. Välittämistä voi osoittaa monilla tavoilla työyhteisössä sanoin ja teoin. Arjen teot kertovat paljon ihmisen ajatusmaailmasta. Onko aina vain minä, minä ja minä, vai pystyykö asettamaan itsensä sivuun sanoin ja teoin.

Hyvinvoivassa työyhteisössä toteutuu toisten ihmisten huomioiminen. Muutama helppo huomioimisen tapa: Sinulla on tänään paljon töitä, miten voisin auttaa sinua? Ajattelin hakea lounasta talon ulkopuolelta, haluaako joku muu? Kuinka moni juo kahvia ja teetä, laitan kahvin tippumaan ja teeveden kuumenemaan.

Pieniä tekoja ja sanoja, jotka osoittavat välittämisen kulttuuria.

30.9.2019 DeToK, Maarit Vihiniemi, Työnohjaaja STOry ja prosessikonsultti

Kiitos, kun jaat kavereillesi!