fbpx

Kiitos, kun jaat kavereillesi!

Dialogilla tuloksiin

Dialogi on yhdessä ajattelua tasa-arvoisessa keskustelussa, jossa ei haeta tietämisen tilaa. Dialogilla tuloksiin pääseminen vaatii keskustelijoilta omien tunteiden tunnistamisen taitoja, sekä valmiutta tutkia omia ajatuksia, arvoja ja rajoja. Mikäli taidot ei ole kehittyneet, rakentava keskustelu on haasteellista ja provosoitumista saattaa syntyä.

Dialogin puute on kriisin alku

Missä dialogin puute näkyy? Jos asioita lähtee tarkastelemaan, niin se näkyy monella sektorilla yhteiskunnassa. Dialogin puute yhteisössä on useimmiten syy kriisin alkuun. Dialogia ei ole se, että huudetaan omaa agendaa kuulematta muiden näkökulmia. Dialogilla tuloksiin päästään yhdessä, kun on tarkoitus laajentaa näkymää. Asioita ei aina tarvitse ratkaista, keskustelu voi jäädä myös auki.

Parhaaseen tulokseen päästään, kun kuullaan aidosti muiden näkökulmat. Tällä tavalla saadaan ymmärrystä ja vahvuutta asian ympärille, jolla pystytään perustelemaan asioiden tärkeyttä paremmin.

Lue myös: Työkuormitus ja palautuminen

Kuuntelulla tuloksiin

Toisten näkökulmien kuuntelu on avain asemassa hyvässä dialogissa. Kuuntelun pitää olla myötäelävää ja aktiivista, jotta päästään kuuntelulla tuloksiin. Kuuntelemalla aletaan näkemään keskustelukumppanit tavallisina ihmisiä, joihin pystymme suhtautumaan empaattisesti.

Päälle puhuminen ja toisen puheen keskeyttäminen heikentää keskustelu halukkuutta. Samalla se antaa viestin, ettei toisen ihmisen tuomista näkökulmista olla kiinnostuneita. Jos dialogia ei kyetä käymään, jää valtavasti hyödyllisiä näkökulmia huomioimatta toiminnassa ja samalla menetetään yhteistyömotivaatio.

Liittymällä laajennetaan näkökulmia

Liityttäessä keskusteluun (mutta) sanaa pitäisi käyttää huomattavasti vähemmän. Mutta sana aiheuttaa keskustelussa hieman kritiikin makua ja osaltaan heikentää ajatusten vaihtoa sanallisesti. Dialogissa liittymiseen toimii paremmin (joo ja…), jolloin keskustelu pääsee laajenemaan ja näkökulmia sinkoilee suuntaan ja toiseen.

Arvostuksen lisääminen

Ihmisten huomiointi on myös tärkeää erityisesti ryhmissä, näkökulman esiin tuojan nimi on hyvä mainita, kun kysymystä esittää nostetusta asiasta muille. Samalla näkökulman tuoja huomaa, että hänen näkemystään arvostetaan, kun se nostetaan yhteiseen keskusteluun. Arvostavassa keskustelussa voi tehdä suoria kysymyksiä ja osoittaa kysymys toisen henkilön tuomaan näkökulmaan.

Lue myös: Myötätunto työelämässä

Läsnä oleminen

Läsnä olemisen taito on tärkeää dialogissa, aitoa keskustelua ei synny, jos keskustelussa ollaan mukana osittain. Erittäin usein tämä tulee näkyväksi etänä toteutetuissa koulutuksissa, kun kamerat ei ole päällä ja mikrofonit ovat äänettöminä. Näissä tilanteissa keskittyminen vähenee ja läsnäolo häviää. Keskittymällä siihen, mitä toiset sanovat osoitamme kunnioitusta ja luomme luottamuksellista ilmapiiriä muita kohtaan.

Syvempi ymmärrys päätöksentekoon

Syvemmän ymmärryksen luominen vaatii kuuntelua, liittymistä, arvostusta muita kohtaan ja läsnä olemisen taitoa. Syvemmän ymmärryksen pohjalta päätöksen tekeminen on johdonmaisempaa ja päätöksen toiminnaksi muuttamiseen saadaan sitoutettua helpommin ihmisiä esimerkiksi työyhteisöissä.

Lue myös: Dialogin varjo

 18.5.2021 DeToK, Maarit Vihiniemi, Työnohjaaja (STOry) ja prosessikonsultti.

Kiitos, kun jaat kavereillesi!