Dialogilla tuloksiin päästään, kun ihmisillä on kuuntelutaitoa
Dialogin ihanuutta on, kun keskustelu palkitsee ja palvelee kaikkia dialogiin osallistuvia. On hienoa huomata, miten eri lähtökohdista ja elämäntilanteissa olevat ihmiset voivat yhdessä luoda tulevaisuutta toisiaan kuunnellen ja kompaten.
Dialogi on yhdessä ajattelua tasa-arvoisessa keskustelussa, jossa ei haeta tietämisen tilaa. Dialogilla tuloksiin pääseminen vaatii keskustelijoilta omien tunteiden tunnistamisen taitoja, sekä valmiutta tutkia omia ajatuksia, arvoja ja rajoja.
Keskustelutaidot vaihtelevat, jos jokaisella dialogiin osallistujalla on kuuntelemisen taito, niin oivalluksia syntyy toisen kuuntelun pohjalta useammin. Mikäli taidot ei ole kehittyneet, rakentava keskustelu on haasteellista ja provosoitumista saattaa syntyä.
Lue myös: Konfliktin kohtaaminen
Dialogin puute on kriisin alku
Dialogia työyhteisössä, organisaatiossa tai muussa ihmisryhmässä ei voi korvata valmennuksella. Valmennukseen valikoituu useimmiten yhden ammattiryhmän tai vallankäytön ryhmittymiä, keskustelu pysyy tällöin samankaltaisissa asemissa olevien ihmisten välissä.
Keskustelu on näin hyvin saman mielistä, kyseenalaistamista ja eriäviä näkökulmia tulee esiin vähemmän, kuin ryhmässä, jossa on ihmisiä eri hierarkian tasoilta paikalla. Keskustelu on huomattavasti organisaatiota läpileikkaavampi, kun keskustelussa on mukana uudesta työntekijästä johtajaan koottu osaajaryhmä.
Missä dialogin puute näkyy? Jos asioita lähtee tarkastelemaan, niin se näkyy monella sektorilla yhteiskunnassa. Dialogin puute yhteisössä on useimmiten syy kriisin alkuun.
Dialogia ei ole se, että huudetaan omaa agendaa kuulematta muiden näkökulmia. Dialogilla tuloksiin päästään yhdessä, kun on tarkoitus laajentaa näkymää. Asioita ei aina tarvitse ratkaista, keskustelu voi jäädä myös auki.
Parhaaseen tulokseen päästään, kun kuullaan aidosti muiden näkökulmat. Tällä tavalla saadaan ymmärrystä ja vahvuutta asian ympärille, jolla pystytään perustelemaan asioiden tärkeyttä paremmin.
Lue myös: Työkuormitus ja palautuminen
Kuuntelulla tuloksiin
Toisten näkökulmien kuuntelu on avain asemassa hyvässä dialogissa. Kuuntelun pitää olla myötäelävää ja aktiivista, jotta päästään kuuntelulla tuloksiin. Kuuntelemalla aletaan näkemään keskustelukumppanit tavallisina ihmisiä, joihin pystymme suhtautumaan empaattisesti.
Päälle puhuminen ja toisen puheen keskeyttäminen heikentää keskustelu halukkuutta. Samalla se antaa viestin, ettei toisen ihmisen tuomista näkökulmista olla kiinnostuneita. Jos dialogia ei kyetä käymään, jää valtavasti hyödyllisiä näkökulmia huomioimatta toiminnassa ja samalla menetetään yhteistyömotivaatio.
Liittymällä laajennetaan näkökulmia
Liityttäessä keskusteluun (mutta) sanaa pitäisi käyttää huomattavasti vähemmän. Mutta sana aiheuttaa keskustelussa hieman kritiikin makua ja osaltaan heikentää ajatusten vaihtoa sanallisesti.
Dialogissa liittymiseen toimii paremmin (joo ja…), jolloin keskustelu pääsee laajenemaan ja näkökulmia sinkoilee suuntaan ja toiseen, kuten Helena Åhman mainitsi kirjassaan Mielen johtaminen organisaatiossa.
Arvostuksen lisääminen
Ihmisten huomiointi on myös tärkeää erityisesti ryhmissä, näkökulman esiin tuojan nimi on hyvä mainita, kun kysymystä esittää nostetusta asiasta muille. Samalla näkökulman tuoja huomaa, että hänen näkemystään arvostetaan, kun se nostetaan yhteiseen keskusteluun.
Arvostavassa keskustelussa voi tehdä suoria kysymyksiä ja osoittaa kysymys toisen henkilön tuomaan näkökulmaan.
Lue myös: Myötätunto työelämässä
Etänä läsnä oleminen
Läsnä olemisen taito on tärkeää dialogissa, aitoa keskustelua ei synny, jos keskustelussa ollaan mukana osittain. Erittäin usein tämä tulee näkyväksi etänä toteutetuissa koulutuksissa, kun kamerat ei ole päällä ja mikrofonit ovat äänettöminä.
Näissä tilanteissa keskittyminen vähenee ja läsnäolo häviää. Keskittymällä siihen, mitä toiset sanovat osoitamme kunnioitusta ja luomme luottamuksellista ilmapiiriä muita kohtaan.
Syvempi ymmärrys päätöksentekoon
Syvemmän ymmärryksen luominen vaatii kuuntelua, liittymistä, arvostusta muita kohtaan ja läsnä olemisen taitoa. Syvemmän ymmärryksen löytämistä asioihin voi helpottaa voimavarakeskeisen työnohjauksen avulla, jossa ihmiset saavat kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemuksen.
Syvemmän ymmärryksen pohjalta päätöksen tekeminen on johdonmukaisempaa ja päätöksen toiminnaksi muuttamiseen saadaan sitoutettua helpommin ihmisiä työyhteisöissä.
Lue myös: Mahdollisuudet kasvuun
Näistä linkeistä pääset tutustumaan DeToK:in palveluihin: Työnohjauspalvelut
ja Tyhy- ja kehittämispäivän palvelut: Valmennus
5.6.2023/ 18.5.2021 DeToK, Maarit Vihiniemi, Työnohjaaja (STOry) ja prosessikonsultti.
Recent Comments