Henkinen väkivalta pienentää, tie tuosta tilasta itseohjautuvuuteen kulkee psykologisen turvallisuuden kautta.
Henkinen väkivalta pienentää kaikkia sen piiriin joutuneita. Henkinen väkivalta on usein hyvin piilotettua aihe työyhteisöissä. Asian havaitsee, kun on jonkin aikaa työyhteisön jäsenenä tai kuuntelee ihmisiä erilaisissa työtehtävissä.
Henkinen väkivalta voi esiintyä esimerkiksi syrjimisenä, syyllistämisenä, mitätöintinä, alistamisena, arvosteluna, pahan puhumisena toisen selän takana, kontrolloimisena, uhkailuna, kiristämisenä ja pelotteluna. Henkinen väkivalta on toistuvaa ja kohdistuu tiettyyn henkilöön.
Huono käytös ei kuitenkaan ole vielä henkistä väkivaltaa ja se on hyvä ottaa puheeksi, sekä avata puhuen huonosti käyttäytyneelle henkilölle asiasta esimerkiksi, minusta tuntui pahalta tai loukkaavalta, kun…
Lue myös: Vallan väärinkäyttö
Ei ole profiilia henkisen väkivallan käyttäjälle, miten ilmiö näkyy?
Yhteiskuntaluokalla ei pysty määrittelemään henkisen väkivallan käyttäjän tyypillistä profiilia. Henkisen väkivallan käyttäytyminen voi olla hyvin kätketty ihmiseen. Henkilö voi alussa vaikuttaa erittäin miellyttävältä, ihan unelma pomolta tai työkaverilta.
Alussa uusi työyhteisön jäsen alkaa ihmetellä työyhteisössä sen kummallista ilmapiiriä, eikä osaa yhdistää asioita, mistä tämä tilanne johtuu. Asioista ei puhuta avoimesti ja ihmiset ovat varuillaan. Työyhteisön rivit rakoilevat, eikä se toimi yhtenä tiiminä.
Jonkin ajan kuluttua alkaa tulla tilanteita vastaan, jossa pitäisi valita kummassa työyhteisön joukkueessa haluaa pelata. Mikäli henkilö ei halua kuulua kumpaankaan joukkueeseen ja haluaa tehdä vain työnsä, on olemassa riski joutua henkisen väkivallan kohteeksi.
Piiskaa ja sen jälkeen lahjoja, älä jää yksin asian kanssa
Piiskaa ja sen jälkeen lahjoja on tavanomainen kaava henkiselle väkivallalle. Ihmisen joutuessa tähän sairaaseen kuvioon mukaan, hän huomaa jonkin ajan kuluttua, miten kaava toistaa itseään. Lahjonta on keino pitää kaltoin kohdeltu henkisen väkivallan käyttäjän vallassa.
Henkisellä väkivallalla on tarkoitus murskata toisen ihmisen itseluottamus, hallita tunteita, ajatuksia ja käyttäytymistä. Pelon ja uhkailun ilmapiiri kuormittaa ihmistä, joten kannattaa kertoa kokemuksesta ystävälle, työtoverille työterveyshuoltoon tai alan ammattihenkilölle, joka osaa ohjata ottamaan yhteyttä oikeisiin tahoihin. Älä jää yksi tämän asian kanssa.
Lue myös: Oletko uhri?
Henkinen väkivalta pienentää
Henkinen väkivalta pienentää sen käyttäjää ja uhria, samalla kun ihminen uhkailee ja mitätöi toista ihmistä, hän pienentää omaa identiteettiään muiden ihmisten silmissä. Tekijä ei ymmärrä, että hänen toimintansa kohdistuu häneen itseen arvostuksen laskuna ja luottamuksen häviämisenä, sekä auktoriteetin ja vallan murenemisena.
Ihmiset välttelevät ”hajota ja hallitse” mentaliteetilla toimivaa henkilöä, kun kokevat saavansa pelkkää pahaa mieltä kannettavakseen. Terveen itsetunnon omaavalle henkilölle on raskasta olla tällaisessa tilanteessa ja usein hän poistuu tilaisuuden tullessa työsuhteesta.
Lue myös: Hiljainen hyväksyntä
Mikäli henkisen väkivallan käyttäjä on onnistunut luomaan pelon ja uhkailun ilmapiirin, osa ihmisistä ei uskalla lähteä kostamisen pelon vuoksi. Ylemmässä asemassa oleva henkisen väkivallan käyttäjä tekee usein selväksi, että aikoo pilata lähtijän tulevaisuuden uramahdollisuudet työelämässä.
Henkisen väkivallan käyttö kertoo puutteellisista vuorovaikutustaidoista ja kasvun kautta tulleesta häiriöstä. Rakentavalla palautteella ja kehumalla ihminen tekee parhaansa, sekä haluaa kehittyä aina vain paremmaksi.
Lue myös: Valta oikeissa käsissä?
Psykologinen turvallisuus ja itseohjautuvuus
Jos ihmisiä on työyhteisössä johdettu pitkään pelolla ja uhkailulla, tie itseohjautuvuuteen on pidempi. Olosuhteet, joiden alla tässä tapauksessa on työskennelty, eivät ole mahdollistaneet itseohjautuvuutta ja ovat surkastuttaneet ihmisten toimintakykyä.
Mikäli kaikki päätökset ovat kulkeneet valtaa pitävän henkilön kautta, eikä ihmiset työyhteisössä ole uskaltaneet tehdä itsenäisesti päätöksiä rangaistusten ja henkisen väkivalan pelossa, on itseohjautuvuuteen pitkä matka. Itseohjautuvuus vaatii taustalleen psykologisen turvallisuuden tunteen.
Psykologisen turvallisuuden rakentuminen voi viedä paljon aikaa työyhteisössä, jos siellä ei ole tapahtunut isossa määrin henkilöstön vaihtuvuutta. Kun pelko on juurrutettu työyhteisöön aikanaan, ihmiset ovat hyvin varovaisia, mitä sanovat ja tekevät. Pelolla johtaminen jättää syvät jäljet ihmisiin.
Lue myös: Mahdollisuudet kasvuun
Jos nyt sinulle tuli tunne, että nyt on jotain tehtävä, niin tutustu voimavarakeskeisen työnohjauksen palveluihin tästä linkistä: Työnohjauspalvelut
17.7.2019 / 28.9.2022 DeToK Tmi Maarit Vihiniemi, Työnohjaaja STOry ja prosessikonsultti
Recent Comments