Kriisi pysäyttää ja pakottaa miettimään, miten tästä selvitään? Kriisit ovat aina luopumista jostakin, ne koetaan raskaina, koska kriisit ovat täysin odottamattomia tapahtumia elämässä.
Kriisejä aiheuttavat mm. läheisen menetykset, onnettomuudet, avioerot, työpaikan menetykset, oma tai läheisen vakava sairastuminen, väkivallan kokeminen. Käsittelemättömät kriisit ovat riskitekijöitä terveydelle, jos ne työnnetään sivuun. Kun kriisi pysäyttää ja pakottaa miettimään selviytymiskeinoja, siihen kannattaa suhtautua vakavasti, käsitellä ja hyväksyä ne osaksi elämää.
Jokainen meistä joutuu käymään elämänsä aikana läpi yhden tai useamman kriisin. Ihmisestä on riippuvainen, miten raskaana kriisi koetaan. Psyykkinen kestävyys vaihtelee elämän vaiheiden mukaan, joka vaikuttaa ajallisesti kriisistä selviytymiseen.
Kriisin neljä vaihetta
Sokkivaihe: ensimmäisiä hetkiä järkyttävän tapahtuman tai siitä liittyvän tiedon saamisen jälkeen. Tapahtumaa ei voi uskoa todeksi ja olo on epätodellinen. Mieli lukkiutuu järkyttävältä asialta, jota se ei vielä pysty ottamaan vastaan, eikä käsittelemään siinä hetkessä.
Reaktiovaihe: aletaan ymmärtää tapahtuma todeksi ja tunteet nousevat esiin. Tällöin alkaa tapahtuneen käsittely ja sureminen. Tunteet ja keho alkavat reagoimaan tapahtuneeseen asiaan monin eri tavoin.
Työstämisvaihe: tapahtunutta käydään läpi muistelemalla ja puhumalla, tärkeää on toivon luominen ja empaattisuus kuuntelijalta.
Uudelleen suuntautumisvaihe: ihminen löytää vähitellen tasapainon. Sitä mukaa, kun henkilö pystyy hyväksymään tapahtuneen, alkaa sopeutuminen uuteen vaiheeseen. Tapahtunut jää muistiin, mutta ajan kanssa sen muoto muuttuu siedettävämmäksi. Luottamus ja usko elämään palautuu.
Usein asioiden eteenpäin vieminen voi vaatia jonkin asteista kriisiä, jolloin on pakko alkaa toimia selviytyäkseen. Ratkaisuvaihtoehtojen löytämiseen tarvitsee usein tukea tässä tilanteessa.
Lue myös: Vanhemmat ovat kovilla Koronakriisissä
Kriiseistä selviytymisen keinot
Kriiseistä selviytyy, kun kipeät asiat kohtaa ja tunteet saa tulla pintaan. Kriisistä selviytyminen vie paljon fyysisiä ja henkisiä voimavaroja. Puhuminen auttaa, kun kertoo muille, mitä on tapahtunut, mitä tuntee ja ajattelee. Kuormitus vähenee ja pystyy paremmin käsittelemään kriisiä. Puhumalla tapahtunut muuttuu todeksi, sen voi ymmärtää ja sitä voi käsitellä.
Itkeminen keventää kuormaa. Itku vapauttaa sisäistä jännitystä ja rentouttaa kehoa ja mieltä.
Käsittele tekemällä, esim. kirjoittamalla, piirtämällä, maalaamalla, soittamalla, laulamalla, liikkumalla.
Tunteita voi käsitellä monin luovin tavoin
Selviytymiskeinona itselle on ollut keskusteluissa näkökulmien vaihtaminen, joka on tuonut ymmärrystä ja toisenlaista näkökulmaa, jolla on saanut ohjailtua ajatuksia sivuraiteilta taas pääraiteelle. Ulkoilulla olen saanut ajatuksiin lisää tilaa ja kotielämään liittyvillä rutiineilla on ollut myös maadoittava vaikutus.
Selviydyttyään kriisistä itsetuntemus kasvaa ja selviytymiskokemus lisää itsetuntoa. Seuraavaan kriisin kohdatessa voi miettiä, millä kaikilla keinoin selvisin viimeksi? Yhden kerran selviytymiskokemus tuo myös uskoa selviytyä jälleen.
Kun kriisi ei helpota, vaan tapahtuma tai sen osat lukittuvat kehoon ja mieleen. Hyvä on muistaa, että kriisiin voi hakea apua kriisityötä tekeviltä ammattilaisilta.
Kriisit ovat ihmisyyden kasvun ja kehittymisen tiloja, joissa on myös positiivisia vaikutuksia ihmiseen. Ne tuovat uudenlaista ymmärrystä, näkökulmaa ja muokkaavat arvojen järjestystä usein inhimillisempään suuntaan elämässä. Kriisin voi nähdä jälkikäteen joissain tilanteissa uutena alkuna.
Lue myös: Empatia vahvistaa
2.4.2020 DeToK, Maarit Vihiniemi, Työnohjaaja (STOry) ja prosessikonsultti
Recent Comments