fbpx

Kiitos, kun jaat kavereillesi!

Oletko uhri vai oman elamasi kippari

Oletko uhri vai oman elämäsi kippari? Henkisen väkivallan kohteeksi joutuessa osa ihmisistä jää uhrin osaan ja osa taistelee vastaan. Mitä sinä ajattelet, millaiseen rooliin olet jäänyt, kohdattuasi henkistä väkivaltaa? Oletko uhri vai oman elämäsi kippari? Roolin valinta ei ole tietoinen päätös, siihen vaikuttaa millaisen mallin ihminen on saanut aiemmin elämässään eri tilanteissa.

Uhrin roolissa ihminen ottaa kaiken pahan vastaan kyseenalaistamatta. Tässä roolissa kaikki muut ovat toimijoita, uhrinnäkemyksen mukaan hänellä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa asioihin tai tilanteisiin. Uhrin osa on tavallaan helpompi ottaa, koska siinä ei tarvitse ottaa vastuuta asioista tai tilanteista. Tämä rooli ei ole haluttu, eikä tyydyttävä osa, koska siinä oleva rämpii usein syvällä katkeruuden suossa.

Ensimmäiset askeleet kohti kipparin roolia

Uhrin olisi hyvä kysyä itseltään, onko tämä oikeudenmukaista? Olenko ansainnut tätä kohtelua? Uhrin roolissa ihmisen toimintakyky ja omanarvon tunto vähenee. Roolista ulos pääsemiseksi tarvitaan usein ulkopuolista apua, jotta saa kuorittua uhrin viitan pois harteiltaan ja sanottua itselleen, en ansaitse tätä kuormaa.

Lue myös: Henkinen väkivalta pienentää

Oman elämänsä kippari

Oman elämänsä kippari, ottaa tällöin toimijan roolin, joka todennäköisesti pysyy hänen voimavarana myös tulevaisuudessa. Kipparilla on paremmat mahdollisuudet selvitä katkeroitumatta ja jättää taakseen henkinen väkivalta. Toimijan roolissa ihminen ei suostu kynnysmatoksi, jonka päällä astellaan menen tullen. Kippari kyseenalaistaa asioita, etsii ratkaisuja, pohtii vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia, sekä tekee harkittuja ehdotuksia.

Henkisen väkivallan käyttäjän selättäminen

Henkisen väkivallan käyttäjän selättäminen voi toteutua oman mielen tasolla. Iso etappi on saavutettu, kun pystyy nauramaan sisäisesti henkisenväkivallan käyttäjän huutokohtauksille ja muulle törpölle käytökselle, silloin voi ripustaa kaulaansa henkisen MM-kultamitalin. Omaa ajattelutapaansa voi myös yrittää muuttaa, miettiä miten suhtautuu kohteluun tai mikä on asian merkitys itselle tai voiko sen merkitystä jotenkin pienentää?

Käytännön keinoista

A. Etäisyys on ensimmäinen asia, jolla on merkitystä, paljonko henkiselle väkivallalle altistuu.

B. Välinpitämättömyys on suojakeino, jota ei ole helppo toteuttaa, mutta sillä pystyy vaikuttamaan riivaajan mielihyvän kokemusta vähentävästi, jolloin mielenkiinto juuri kohdetta kohtaan vähenee.

C. Mikäli asioita pitää hoitaa henkisen väkivallan käyttäjän kanssa, viestittely on yleensä vähemmän kuormittavaa, kuin kasvotusten keskustelu. Viestittelystä jää todiste, jonka vuoksi henkisen väkivallan käyttäjä joutuu miettimään asiansa esitystapaa. Mikäli kuitenkin saat tulikiven katkuisen viestin, viivyttele ja rauhoita itsesi ennen vastaamista.

D. Kokouksissa pidä oma ylirauhoitettu tahti puhuessa, jolloin kiivastahtinen hyökkääjä, joutuu hidastamaan omaa tahtiaan ja kuuntelemaan puheesi.

E. Mieti valmiiksi lause, jota ei voi kyseenalaistaa ja voit tarvittaessa siirtyä vetämään henkeä toiseen tilaan.

F. Hyvin neutraali käytös ja olemus kiinnostaa henkisen väkivallan käyttäjää yleensä vähemmän, koska he eivät koe niitä itselleen suurena uhkana.

G. Liittoudu samanhenkisten ihmisten kanssa, jotka oikeasti ovat tukenasi tiukan paikan tullen.

12.8.2019 DeToK, Maarit Vihiniemi, Työnohjaaja STOry ja prosessikonsultti

Kiitos, kun jaat kavereillesi!