fbpx

Kiitos, kun jaat kavereillesi!

Rasismi monessa muodossa.

Yhteiskunnassa ja työelämässä voi olla rasismi monessa muodossa. Rasismiin liittyy yleisesti ihmisryhmän arvottaminen kulttuurin, äidinkielen, ihon värin, uskonnon ja etnisen alkuperän mukaan, sekä toiminta, joka johtaa nämä ihmisryhmät alisteiseen asemaan.

Rasismin ollessa nyt vahvasti keskustelussa mediassa, haluan herättää pohtimaan, että miten syvältä meistä ihmisissä rasismia voi lopulta löytyä toinen toisiamme kohtaan? Tunnistammeko edes sitä itsessämme? Myönnämmekö, että emme ole täysin vapaita rasistiselta ajattelulta?

Rasismia on ollut iät ja ajat näkyvänä ja piilevänä. Näkyvään rasismiin pystytään monesti puuttumaan ja sitä vähentämään, mikä on hyvä asia. Piilevään rasismiin on vaikea tarttua.

Alempiarvoisuudesta esimerkki

Kuulin aiemmin käytössä olleen nimityksen tehdastyötä tekevästä ihmisestä, tämä sana oli nahkarobotti. Mielestäni nimitys oli ja on erityisen loukkaava ja ihmisarvoa alentava.

En ollut kuullut näin alentavaa nimitystä koskaan aiemmin, jonka vuoksi se jäi muistiin. Tuossa nimityksessä häviää ihmisarvo kokonaan. Ihminen luokitellaan kyvyttömäksi ajattelemaan ja tuntemaan tunteita. Ihan, kuin kyseessä ei olisi ajatteleva ja tunteva ihminen vaan tosiaan robotti. Onko luokkayhteiskunta-ajattelu, antanut alun perin rakenteen tämän kaltaiselle rasismille?

Miltä sinusta kuulostaa nimitys nahkarobotti, kuulostaako rasistiselta? Onko ihmisten lajittelu työnkuvan mukaan ihmisarvoa pienentävä ja miksi tällaista nimitystä on käytetty? Onko sillä nostettu omaa-arvoa yhteiskunnan silmissä olemalla koulutetumpi ja paremmassa asemassa tai työnkuvassa olevana?

Mikäli nämä asiat mietityttävät, löytyy tarvittaessa tietoa ja neuvoa saa sivustoilta: Työsuojelu.fi tämä on taho, johon voi olla yhteydessä etnisten yhdenvertaisuus kysymysten kanssa ja yhdenvertaisuusvaltuutetulta sivustolta: syrjintä.fi

Piilo- ja rakenteellinen rasismi

Piilo- ja rakenteellinen rasismi ei tule näkyväksi helposti. Ihmisinä huomaamme nämä ehkä siinä vaiheessa, kun on ollut jonkin aikaa yhteisössä mukana ja on kuunnellut ihmisiä riittävän pitkään.

Piilevänä rasismia voi löytyä ihan tarkoituksellisesti luoduista rakenteista, jotta ihmiset saadaan pysymään yhteiskunnan asettamissa lesteissä. Piilevän rasismin kitkeminen pois on vaikeampaa, kun rakenteilla on omat kannattajakuntansa.

Piilorasismia on vaikea saada näkyväksi. Rakenteet, joissa piilorasismia on, eivät halua myöntää sen olemassa oloa. Tällaisen myöntäminen tahraisi jo hyvin kiillotetun maineen, ehkä pysyvästi tai ainakin pitkäkestoisesti.

Lue myös: Hiljainen hyväksyntä

Lähtökohdat elämän rakentamiselle ovat yksilöllisiä

Meillä jokaisella on hyvin yksilölliset lähtökohdat, miten saamme omaa ja perheemme elämän rakennettua. Osalla taloudellinen tilanne on turvattu jo syntymästä asti. Toisille taas elämän rakentaminen ja taloudellisen tilan vakaaksi saaminen vaatii pitkäkestoista työtä.

Nuorena ihmisenä voi joutua hakemaan paikkaansa, jos itsellä ei ole selviä askelmerkkejä siihen, mitä haluaa elämässä tehdä. Osa meistä tarttuu tulolähteeseen siellä, mistä sen helpoimmin saa, jos korvaus on kohtuullinen. Nokia Salossa oli hyvä esimerkki siitä, miten monen eri ammattialojen osaajat työllistyivät kohtalaisella palkalla työhön tehtaalle.

Nuorta väkeä saapui töihin Saloon 90-luvulla eri puolilta Suomea. Maahanmuuttajia alkoi tulla tehdastyöhön 2000-luvun jälkeen näkyvämmin. Rasismia en muista havainneeni työyhteisössä tuohon aikaan, olimme nuoria ja samanarvoisia työkavereina toisillemme.

Työ tehtaalla ja siitä saatava tulo oli monelle meistä keino hankkia oma asunto tai omakotitalo, maksaa eläminen, laskut ja lasten harrastukset. Jos työtään ei kokenut merkitykselliseksi, se merkityksellisyys löydettiin työn ulkopuolelta.

Työkaverit olivat työnsuola ja lisäksi yhteisöllisyys oli vahvana Salon Nokian työyhteisössä. Osa ihmisistä viihtyi työssä pitkään ja toiset muutaman vuoden. Ihmiset, joille tehdastyö ei ollut se oma juttu, jatkoivat matkaansa toisiin tehtäviin tai lähtivät kouluttautumaan muille aloille yhtä työkokemusta rikkaampana.

Ajattelu kehittyy ja moraali muuttuu

Jos mietitään omaa ajatteluamme, millaista se on ollut alle 25-vuotiaana, niin huomaamme ehkä ajattelun olleen enemmän tai vähemmän ”joko tai ajattelua” eli hieman mustavalkoista.

Mietin tässä, kun mediassa kaivellaan vanhoja blogitekstejä, että kannattaisiko huomioida myös, että ihmisten ajattelu kehittyy iän lisääntyessä ja aikakausilla on myös vaikutuksensa ihmisten ajatteluun. Ilmaisut ja tekstit, jotka olivat vielä 15 vuotta sitten hiljaisuudessa hyväksyttyjä, eivät tänään enää ole moraalisesti painokelpoista tekstiä.

Arvot ohjaavat ajattelua ja arvot myös muuttuvat ja kasvavat ajan myötä. Ihmisen ajattelu useimmiten kehittyy vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Iän ja kokemuksen lisääntyessä ajattelu voi kehittyä sallivampaan suuntaan, jos olosuhteet tukevat sen kehitystä.

Ajattelua voidaan kehittää

Ajattelua voidaan kehittää yhteisellä dialogilla. Voimavarakeskeisessä työnohjauksessa tulee usein vastaan tilanteita, jotka ihmiset ovat kokeneet haasteellisina tai epäoikeudenmukaisina.

Yhteisessä keskustelussa näihin haasteellisiin ja epäoikeudenmukaisiin kokemuksiin löytyy yleensä useampia näkökulmia, jolloin kokemus tulee ymmärrettävämmäksi ja paremmin hyväksyttävämmäksi.

Kun asioista keskustellaan avoimesti, ne eivät kasva suhteettoman suuriksi. Ihmisten on helpompi pysyä suhteissa muihin, eikä ulkopuolisuuden tunne kasva kohtuuttomaksi, jolloin työpaikan vaihtaminen ei ole vaihtoehto numero yksi.

Lue myös: Dialogilla tuloksiin

21.8.2023 DeToK, Maarit Vihiniemi, Voimavarakeskeinen työnohjaaja (STOry) ja prosessikonsultti.

 

Kiitos, kun jaat kavereillesi!