Sosiaalisuus ja ujous ovat synnynnäisiä temperamenttipiirteitä, joita tässä tekstissä “Sosiaalisuus vastaan ujous” käsittelen, niin työelämän, kuin myös hieman lapsen näkökulmasta.
Työelämässä on tapahtunut isoja muutoksia vuosikymmenien kuluessa. Parikymmentä vuotta sitten, alettiin työelämässä korostamaan persoonallisuuden merkitystä. Persoonallisuus oli kuulunut tätä ennen yksityiselämään ja olisi ollut sopimatonta tuoda yksityisasiat työpaikalle. (L. Keltinkangas-Järvinen, 2016) Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana keskusteluista on tullut vapautuneempaa ja temperamenttipiirteet vahvemmin esille tuovaa.
Tällä hetkellä työelämässä varmasti eniten aiheuttaa yhteentörmäyksiä erilaisen temperamentin omaavat ihmiset, kun ei ymmärretä ja huomioida toisten näkökulmia ja tarpeita. Aikuisilla on useimmiten hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millaisessa ympäristössä he työtä tekevät ja puuttua niihin. Ristiriitoja syntyy asioista, jotka olisi mahdollista sopia tai löytää yhteinen ratkaisu niihin dialogissa.
Temperamentin vaikutus
Jos kaksi täysin vastakkaisen temperamentin omaavaa henkilöä laitetaan työskentelemään yhdessä, on hyvin todennäköistä, että syntyy jokin ristiriitatilanne. Kyse voi olla käytännön asioiden toteuttamisesta tai olosuhteista, joissa työn tekeminen toteutuu. Siinä, missä toinen ihminen tarvitsee hiljaisuutta, niin toinen voi tarvita tausta ääniä keskittyäkseen. Jos taas yhdessä työtä tekevät ihmiset ovat temperamentiltaan lähellä toisiaan, niin silloin henkilökemia toimii ja ymmärretään toista jo parista sanasta, viihtyvyys työssä on tällöin huomattavasti parempi.
Sosiaalisuus ja ujous työelämässä
Sosiaalisuutta pidetään hyveenä yleisesti ja ujous nähdään työelämässä hieman negatiivisena piirteen. Sosiaalinen ihminen verkostoituu helpommin tuntemattomien ihmisten kanssa, kun ujo ihminen mieluummin ensin kuuntelee ja tarkkailee tuntemattomia ihmisiä.
Työpaikka ilmoituksissa haetaan lähes järjestyksessä sosiaalista henkilöä. Tosiasiassa sosiaalisuus on nostettu hieman liian korkealle hakukriteereissä, jos halutaan palkattavan henkilön olevan itseohjautuva ja sinnikäs pulmapähkinöiden ratkaisija, silloin sosiaalisuuden ei pitäisi olla ensimmäinen hakukriteeri. Sosiaalinen ihminen nauttii ja viihtyy muiden ihmisten seurasta, sekä haluaa olla pidetty, sinnikkyys saattaa olla tässä mielessä ominaisempaa ujolle henkilölle.
Sosiaalisuudessa voi olla myös sellainen puoli, ettei ole kiinnostunut siitä, mitä toiset ihmiset sanovat. Sosiaalisuus voi myös kuormittaa työyhteisöä, jos henkilö täyttää puheella kaiken tyhjän tilan. Sosiaalisuus on hyvä temperamenttipiirre ja oikein kohdistetuissa tehtävissä se pääsee oikeuksiinsa.
Sosiaalisuus ja aktiivisuus nähdään usein yhdessä kulkevana parina. Aktiivisuus on nopeaa reagointia ja tekemiseen nojautuvaa, mutta onko siinä ajatus ja laatu mukana? Pelkkä aktiivisuus ei takaa tekemisen laadukasta lopputulosta.
Mikäli sosiaalisuus on työpaikan hakukriteerinä, kun haetaan ystävällistä ja auttavaa ihmistä. Se ei takaa, että valitulla ihmisellä on sosiaalisia taitoja. Ystävällisyys ja hyvät käytöstavat ovat kasvatuksen ja ympäristön mukana tulleita tapoja, jotka eivät liity sosiaalisuuteen.
Lue myös: Myötätunto työelämässä
Kumpi valitaan johtajaksi, sosiaalinen vai ujo ihminen?
Oletko miettinyt, miten johtajan tehtävään tullaan valituksi? Millaisia ominaisuuksia johtajalla halutaan olevan? Useimmiten johtajan paikalle hakeudutaan, mutta on myös tilanteita, että johtajan paikalle kysytään henkilöä, hänen asiantuntijuutensa vuoksi. Jos miettii temperamentin pohjalta asiaa ja pääsisit valitsemaan johtajaa itsellesi tai organisaatiollesi, niin kummalla temperamentillä varustetun henkilön valitsisit sosiaalisen vai ujon?
Ujolla voi olla huomattavasti paremmat sosiaaliset taidot, enemmän vastuunottokykyä ja oikeudenmukaisuuden tajua. Ujolla ei ole niin suuri miellyttämisen tarve. Lisäksi ujo todennäköisesti hoitaa myös ne ikävät hommat, eikä siirrä niitä toisille ihmisille, koska hänelle ei ole tärkeää olla suosittu vaan olla rehellinen ja jämäkkä johtaja.(L. Keltinkangas-Järvinen, 2008.)
Lue myös: Oikeudenmukaisuus johtamisen suuntana
Toisaalta sosiaalinen ihminen on, kuin kala vedessä, menee hän minne vain, niin hän soluttautuu sujuvasti uusiin verkostoihin. Sosiaalinen ihminen ei halua jäädä häviölle ja hän hakeutuu ristiriitatilanteissa usein vahvemmalle puolelle (L. Keltinkangas-Järvinen, 2008.).
Sosiaalisuus ja ujous koulussa
Sosiaalisuus ja ujous koulussa aiheuttaa monenlaista ilmiötä. Kun ujo lapsi ei nosta kättään opettajan kysyessä vastauksia tehtäviin, se tulkitaan helposti osaamattomuudeksi tai passiivisuudeksi. Koulusta voidaan olla yhteydessä vanhempiin ujouden aiheuttaman hitaan lämpiävyyden vuoksi.
Ujous näkyy myös todistuksen numeroissa ja vanhempainvartti keskusteluissa, mutta ujous on ja pysyy lapsen temperamenttipiirteenä, vaikka kasvatus ja ympäristö voivat siihen vaikuttaa. Dialogi opettajan ja vanhempien välillä lisää ymmärrystä ja auttaa osaltaan lapsen tilannetta. Opettajan ymmärtäessä, että kyse on lapsen synnynnäisestä ominaisuudesta, hän voi sopeuttaa omaa toimintaansa juuri kyseiselle lapselle sopivammaksi.
Sosiaalinen lapsi on aktiivinen viittaaja, vaikka hänellä ei ole oikeaa tietoa tai edes tehtävää tehtynä. Tämä aktiivisuus tulkitaan, osaamiseksi ja innokkuudeksi. Tosin sosiaalisuus koulussa voi myös kääntyä haittaavaksi tekijäksi, jos lasta joudutaan usein ohjaamaan omalle paikalle tai tehtäviä tekemään. Sosiaalisuuden tai ujouden ei pitäisi saada vaikuttaa osaamisen arviointiin.
Tässä kirjoittamassani tekstissä “sosiaalisuus vastaan ujous” on monia asiayhteyksiä (Liisa Keltinkangas-Järvisen, 2008, Temperamentti, stressi ja elämänhallinta.) kirjan kanssa. Moneen hänen esiin nostamaan asiaan, löytyi peilauspintaa omista kokemuksista temperamenttiin liittyen. Suosittelen lukemaan kirjan, jos haluat kasvattaa omaa itsetuntemustasi. Tieto oman ja muiden ihmisten temperamentin tuntemisessa auttaa ymmärtämään itseä suhteessa muihin ja parantaa mahdollisuuksia tulla toimeen muiden ihmisten kanssa.
Lue myös: Empatia vahvistaa
6.4.2021 DeToK, Maarit Vihiniemi, Työnohjaaja (STOry) ja prosessikonsultti.
Recent Comments