fbpx

Kiitos, kun jaat kavereillesi!

Kuvassa punaisessa ruskan värissä viiniköynnöstä.

Stressi on hyvä tsemppari, kun sitä on elämässä sopivassa suhteessa.

Stressi on hyvä tsemppari, mutta huono isäntä. Kyseinen väite on hyvin paikkansa pitävä, kun on nähnyt, miten ihmiset sinnittelevät pitkän aikaa jaksamisensa rajoilla. Vaikka työ on stressaava, sitä jaksaa useimmiten tehdä hyvin pitkään, kun stressi hellittää otteensa aina välillä.

Lue myös: Uupumus voi yllättää

Pitkäkestoisena stressi johtaa uupumukseen, jos ihminen ei ymmärrä vielä tässä vaiheessa hakea apua, voi seuraava tila olla masennus.

Lue myös: Depressio ja kahdeksan vinkkiä

Stressi ei ole läheskään aina työperäinen

Katse kääntyy hyvin usein työhön, kun ihminen on stressaantunut. Työssä stressi on hyvä tsemppari, kun sitä on kohtuullinen määrä.  Elämässä on myös monia muita tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa stressiä mm. aikataulutettu vapaa-aika, suhteet ja huoli läheisiin, taloudellinen tilanne tai terveydelliset asiat jne.

Stressin haittoja voi vähentää

Stressin haittoja voi vähentää monin tavoin. Hengitysharjoitukset ovat stressitason laskemisessa mielestäni yksi parhaista keinoista ja ihan järkeen käyvä menetelmä. Esimerkiksi, kun keskityt hengittämään syvään ajatuksen kanssa, sinne ajatuksiin eivät mahdu samaan aikaan ne stressiä aiheuttavat ajatukset. 

Lue myös: Huollatko mieltäsi, kuten kehoasi?

Työnohjaus oljenkortena

Onneksi itselläni oli yksilötyönohjaus työni tukena edellisessä työssäni, olisin todennäköisesti muuten joutunut uupumuksen rajoille. Työnohjaus tuki tekemiäni päätöksiä asiakassuhteissa, kun pystyin peilaamaan tekemistäni ja miettimään jatkoa rauhassa työnohjaukseen varatulla ajalla.

Henkisten voimavarojen ylläpitäminen yksilötyönohjauksella on elinehto muulle terveydelle. Harvemmin tätä edes ajatellaan, kun psyykkinen puoli on ihmisellä kunnossa, niin asiat sujuu ja hoituu. Mikäli henkinen puoli ei toimi, kaikki asiat alkavat hankaloitua ja jäädä tekemättä.

Tuetko työn tekemistä vai sairastamista?

Kertoessani ihmisille työnohjauksesta parhaana ennaltaehkäisyn keinona stressiä ja uupumista vastaan, minulta usein kysytään, korvaako KELA työnohjauksen? Työnohjaus ei ole KELA korvattava palvelu. Työnantajat voivat kuitenkin ostaa työnohjausta henkilöstölleen ammatillisen osaamisen kasvattamiseen, niin halutessaan. Verohallinnon näkökulmasta työnohjaus on ammatilliseen osaamisen kasvattamista, jolloin se tulkitaan koulutukseksi. (päivitetty 8.5.2024 M. Vihiniemi)

Työnohjaus vaikuttaa prosessina ihmisiin ja työyhteisöihin sairaslomia vähentävästi. Mikäli rahallista säästöä ajatellaan, niin pelkkä yhden päivän sairasloma maksaa työnantajalle enemmän, kuin yksilötyönohjaus kerran kuukaudessa. Voi vapaasti miettiä, kumpaa haluaa tukea työn tekemistä tai sairastamista?

Työnohjaus on ammatti-identiteetin kasvattamista, henkisen hyvinvoinnin huoltamista ja ylläpitoa, jotta työkyky säilyy eläkkeelle siirtymiseen asti. Lisäksi työnohjauksella voidaan saada aikaan pitovoimaa työyhteisöön. Työnohjauspalvelu tulisi kuulua kaikille ammattialoille, sen työkykyä suojaavan ja työhyvinvointia lisäävien ominaisuuden vuoksi.

Lue myös: Voimavarakeskeisellä työnohjauksella saa laatua työhön

Sinisestä linkistä pääset tutustumaan valmennuksiin, jota DeToK tarjoaa työyhteisöille Tyhy- ja kehittämispäiviin: Valmennus

Päivitetty teksti 8.5.2024 / 21.1.2020 DeToK, Maarit Vihiniemi, Työnohjaaja STOry ja prosessikonsultti

Kiitos, kun jaat kavereillesi!