Tutkimustietoa työnohjauksen hyödyistä asiakkaalle

Lapin yliopiston dosentti ja apulaisprofessori Marko Kesti  oli 6/2018 puhujana Porvoossa Työnohjauskonferenssissa aiheenaan ”TYÖNOHJAUKSELLA TUOTTAVUUS NOUSUUN.” Tieto perustuu Kestin väitöskirjatutkimukseen, sekä Työsuojelurahaston ja Työelämän kehittämisohjelma Tykesin hankkeisiin.  Esimiehen työnohjauksella on Kestin mukaan ainakin neljä hyötyä organisaatiolle. Liikevaihto ja palvelukapasiteetti kasvavat, sairapoissaolot ja henkilöstön vaihtuvuus laskee, neljäs mutta ei vähäisin vaikutus on tulosparannus arviolta 500-3000 euroa/työntekijä. Lähde: Osviitta työnohjauksen ammattilehti 3/2018, Heli Koppelo

Jari Haapalan Pro Gradu –tutkielman ”TYÖNOHJAUS JA HYVINVOINTI” mukaan onnistuneella työnohjauksella selkeä yhteys työhyvinvointiin sairaanhoitajien työssä. Esiin nousseita positiivisia alueita olivat vaikutusmahdollisuudet työssä ja työn haasteellisuus, sosiaalinen vuorovaikutus, organisaation kulttuuri ja ilmapiiri, sitoutuminen organisaatioon, työryhmän arviointi, sekä työmotiivit.

Suvi Granrothin ja Ulla Tiilikaisen Kasvatustieteen pro gradu –tutkielmassa ”TYÖNOHJAUS OPETTAJAN TYÖN KEHITTÄJÄNÄ” mukaan. Työnohjaus antoi opettajille ajan ja paikan keskustella kollegoiden kanssa työhön liittyvistä asioista. Opettajat kokivat erittäin hyödyllisenä uusien näkökulmien saamisen työhönsä ja mahdollisuuden jakaa kokemuksia. Suhde työtovereihin läheni työnohjauksen avulla ja saavutettu läheisyys työtovereiden kesken säilyi työnohjauksen jälkeenkin. Kaikkien jäsenten osallistuminen työnohjaukseen nähtiin olevan koko työyhteisön kehittymisenedellytys.

Toimittaja Liisa Stranin tiedotteessa, Tarja Vanteen väitöskirjatutkimuksesta ”TYÖNOHJAUS JOHTAMISEN KEHITTÄMISEN MENETELMÄNÄ TIETOINTENSIIVISESSÄ ORGANISAATIOSSA.” Esimiehet kokivat työnohjausprosessin aikana oppineen monia kehittämisalueisiinsa liittyviä asioita sekä omista että toistensa kokemuksista. He olivat kehittyneet esimiehinä ja hyötyneet yhteisistä reflektoinneista ja ajatusten jakamisista. ICT-alalla esimiesten ryhmätyönohjaus kehittää esimiestyötä tehokkaasti tutkituissa tietointensiivisissä organisaatioissa. Väitöskirjan mukaan vaikuttaa siltä, että mitä enemmän työnohjausta järjestetään, sitä enemmän tietointensiivisissä organisaatioissa näyttää olevan osaamiseensa tyytyväisiä johtamisen esimiehiä, ”knowledge leadereita.”

Toimittaja Liisa Stranin tiedotteessa, Gunilla Nylanderin lisensiaattitutkimuksen ”TYÖYHTEISÖN KUORMITTAVUUS PUHUTUTTAA OPETTAJIA TYÖYHTEISÖSSÄ” mukaan. Opettajat pitivät työnohjausta tärkeänä, mutta kokivat sen tarpeen vaihtelevan tilanteiden ja ammatillisen kehityksen tarpeen mukaan. Opettajien mielestä ryhmissä keskustelut syvensivät ammatti-identiteettiä ja auttoivat suhtautumaan asiakeskeisesti ja rakentavasti työyhteisön konfliktitilanteisiin.