Verkostotyö on kirjoitettu oman kokemuksen ja pohdinnan pohjalta, kun toimin jokunen vuosi sitten psykiatrisessa hoitotyössä ja kriisityössä. Kokemukseen ja näkemykseen vaikuttavat kaikki ne asiakaskontaktit ja verkostotyön ryhmät, joissa olen ollut mukana.
Verkostotyö on asiakkaan ja ammattihenkilöiden näkökulmasta katsottuna hyödyllinen työmenetelmä. Ammattihenkilöiden kannalta verkostotyö on samalla vaativa työmenetelmä, koska tietoa tulee paljon.
Määrä ei korvaa laatua verkostotyössä
Verkostotyö voi olla palkitsevaa jokaiselle osapuolelle, kun muutosta rakennetaan yhdessä asiakkaan tarpeesta. Verkostossa jokainen toimija tuo näkökulmia tarkasteltavana olevan tilanteen tai asian suhteen, näin osaamisen kautta saadaan useampia vaihtoehtoja, joilla voidaan asiakasta auttaa ja rakentaa tukiverkostoa hänelle. Verkostotyöryhmän kokoamiseen on hyvä käyttää hieman aikaa, jotta niissä on vain tarpeelliset osapuolet paikalla käsiteltävien asioiden suhteen.
Valmiita ratkaisuja ei juurikaan ole, verkostossa räätälöidään asiakkaan tarpeisiin sopivia ratkaisuja, jolloin sitoutuminen esitettyihin ratkaisuihin on vahvempaa. Verkostotyössä dialogi on avainasemassa.
Lue myös: Dialogilla tuloksiin
Verkoston toimivuus
Paras lähtökohta verkostotyön aloitukselle on tilanne, jossa eri toimijat ovat motivoituneita auttamaan kohteena olevaa asiakasta. Lähtevät auttamaan asiakastaan ilman ennakko olettamusta. Verkostossa on paljon osaamista, jos kuitenkin joku ammattihenkilöistä jättää oman osuutensa hoitamatta se heikentää merkittävästi verkostotyön toimivuutta.
Luottamusta lähdetään rakentamaan dialogin avulla, luottamuksen kasvattaminen vaatii avoimuutta, aikaa ja toisten ihmisten näkökulmien kuuntelua. Mikäli avoimuus ja aika puuttuu tästä yhtälöstä, ihmiset sitoutuvat huonommin yhteiseen tavoitteeseen.
Perhetyö ja psykiatrinen hoitotyö ovat esimerkkejä, jossa verkostotyötä tehdään paljon. Verkostoon kuuluu monia ihmisiä, perheenjäsenistä ammattihenkilöihin.
Lue myös: Luottamus
Arvostus verkostotyössä
Arvostavalla tavalla asioista puhumalla arvostusta saadaan kasvatettua verkostossa. Esimerkiksi perhetyössä perheen suhteita voidaan vahvistaa, kun ammattihenkilö kertoo perheestä tekemiään konkreettisia havaintojaan, mitä kaikkea positiivista asioita hän on huomannut perheen sisäisissä suhteissa.
Asiakkaan ja muiden verkoston jäsenten arvostus auttaa yhteistä työskentelyä ja helpottaa huomattavasti yhteiseen tavoitteeseen pääsemistä. Jos dialogi on jäänyt vähiin, ihmiset alkavat tehdä oletuksia toisistaan, jolloin dialogi vähenee, samalla verkostotyön voima joutuu vaikeuksiin ja tulokset jäävät hyvin pieneksi.
Turhautuminen verkostotyöhön
Turhauttavaksi verkostotyön tapaaminen muuttuu silloin, jos jokainen toimija ei ole valmis ottamaan vastuulleen ammatilliseen työnkuvaansa liittyviä tehtäviä. Lisäksi turhauttavia tilanteita voi olla, jos ei osata asettua asiakkaan tasolle, vaan toimitaan ammattiauktoriteetin takaa pitäen sitä yhdenlaisena kilpenä, asiat ei kovin hyvin näillä keinoin tule kuntoon tai muutu paremmaksi.
24.8.2021 DeToK, Maarit Vihiniemi, Työnohjaaja (STOry) ja prosessikonsultti.
Recent Comments